Tonttu ja peikko

Suomen kielen perussanakirjan mukaan

• tonttu
  1. (tav. miespuolinen) pieni ja hyväntahtoinen kodin tai kotipiirin haltija; myös satujen hahmona. Koti-, mylly-, riihitonttu. Joulutonttu. Tontut joulupukin apuna.
  2. ark. yksinkertainen, tyhmä ihminen, hölmö. Senkin tonttu!
  • tontuilla ark. menetellä tyhmästi, möhlätä, munia, mokota, töpötä, töpeksiä. Tontuilla liikenteessä.
• peikko
  1. pelottavia uskomusolentoja, joiden on ajateltu asuvan vuorissa ja mäissä; nyk. myös eril. karvaisista ja hännällisistä (us. herttaisista) satuolennoista. Vuorenpeikko
  2. kuv. uhasta. Laman peikko. Näki oikeistolaistumisen suurena peikkona.